Päivä ystäville
helmikuu 14, 2010
Ystävänpäivä on yleistynyt Venäjällä vasta viime vuosina. Ilmiö muistuttaa paljon amerikkalaista kulutusjuhlaa, ja kuten eräs venäläinen ystäväni kertoi, varsinkin vanhempi väestö pitää Venäjällä koko ystävänpäivää länsimaisena hapatuksena. Tämä ei kuitenkaan estä nuorisoa juhlimasta ystävyyden ja rakkauden päivää, jolloin ostetaan lahjoja, käydään ulkona syömässä ja juhlimassa.
Venäläisille ystävät ovat yleensä elämässä prioriteettilistan kärjessä ja se on hyvin ymmärrettävää. Perhe voi olla Venäjän kokoisessa maassa viiden tai kuuden päivän junamatkan päässä, eikä apua tiukan paikan tullen ole tarjolla. Maassa, jossa sosiaalituki on lähinnä silmänlumetta ja yksilöistä ei kiinnostu juuri kukaan, ystävät todella ovat kultaa kalliimpia. Kullalla voi ostaa omaisuuksia mutta kultakin voi loppua joku päivä. Tai menettää arvonsa, kuten idässä on opittu ymmärtämään. Ensin omaisuudet jakoi uudelleen sosialismi, sitten kapitalismi ja äskettäin vielä ruplan romahdus. Mihin muuhun ihminen voisi Venäjän kaltaisessa maassa luottaa paitsi ystäviinsä?
Venäjänopettajani kertoi hyvin kuvaavan tarinan ystävästään, jonka koti oli ryöstetty putipuhtaaksi hänen ollessaan matkoilla. Kotiin palatessaan mies löysi vain ulko-oven repsottamassa selällään. Hän ei ehtinyt asiaa surra puolta tuntia, kun ystävä soitti kysyäkseen matkan kuulumisia. Surullisena ja epätoivoisena mies kertoi tapahtuneesta ja tuskasteli, missä ihmeessä hän nukkuisi seuraavan yön. Ei sänkyä, ei tuolia, ei astioita, ei yhtikäs mitään. Suomalainen saattaisi tarjota yösijaa ja kyyditä poliisilaitokselle, mutta venäläinen ajattelee toisin. Tämä soittamaan sattunut ystävä laittoi sanan kiertämään ja kysyi kaikilta ystäviltään ja tuttaviltaan ylimääräisiä huonekaluja ja kodin muita tarve-esineitä. Iltaan mennessä oli tämän epäonnisen miehen koti täyttynyt paitsi huonekaluista myös ihmisistä.
Meistä tämä saattaa kuulostaa lähinnä tungettelevalta. Mitä ihmettä mies nyt tekisi muiden rojuilla? Entä jos ne toisivatkin jotakin aivan kamalia tavaroita? Keskituloinen venäläinen katsoo kuitenkin asiaa varsin erilaisesta näkökulmasta. Elämisen standardit ovat usein varsin eri luokkaa kuin meillä. Kodin perusvarustukseen ei kuulu viime kesänä vaihdetut laminaattilattiat ja kotistereojärjestelmä. Valtaosa miljoonakaupunkien asunnoista on varsin huonossa kunnossa ja ne maksavat silti omaisuuden. Tarinan opetus ei siis ole muiden tuppautuminen vaan ystävän auttaminen hädässä.
Ystävänpäivä saattaa saada Venäjällä karnevaalimaisia piirteitä mutta ystävyyden ydin piilee onneksi paljon syvemmällä. Tavallisten venäläisten kyky välittää ja huolehtia lähimmäisistään on usein upean avointa ja innovatiivista. Voisimmeko me ehkä oppia jotain naapureiltamme tällä saralla?
Romantiikkaa ilmassa
Sokos Hotel Palace Bridge lanseerasi Pietarissa Love & Romance -viikot ystävänpäivän kunniaksi. Maaliskuun kahdeksanteen päivään asti pariskunnat voivat 6500 ruplalla nauttia ihanasta ystävänpäivästä, johon kuuluu rentouttava ilta kylpylässä, lahjaksi punaiset uimahousut ja uimapuku sekä kahden hengen pitkä illallinen ja pullollinen rose-viiniä. Tälläinen romanttinen ilta, sydämenmuotoiset leivokset ja vaaleanpunainen kuplajuoma saattavat tosin tuntua liian imelältä suomalaiseen makuun, itänaapurin naisten uskoisin kuitenkin arvostavan ideaa.
