Nevski prospekt

Tosin yhden ja hyvin merkittävänkin puiston avajaispäivää on suunniteltu vietettävän vasta 27.5. Tämä on päivä, jolloin vietetään myös kaupungin eli Pietari-päivää. Tämä puisto on Kesäpuisto, ja se on kolme vuotta ollut restauroinnin alla ja siksi kiinni yleisöltä. Tänä aikana puistoon on rakennettu uusia suihkulähteitä, kuivuneiden ja kipeiden puiden tilalle on istutettu uusia sekä arvokkaat alkuperäiset marmoriveistokset on korvattu italialaisilla kopioilla alkuperäisten siirtyessä Venäjän taiteen museoon.

Muitakin merkittäviä avajaisia kuuluu kevään ohjelmistoon. Naistenpäivänä avautui kymmenen vuoden tauon jälkeen Eliseevin kauppa Nevski prospekt 56:ssa, pitäen sisällään ylellisen uuden herkkumyymälän. Hyllyillä komeilee italialaista kaakaota, turkkilaista ja espanjalaista suklaata, englantilaista hilloa, kalaa, juustoa, konditoriatuotteita, taustalla soi jazz-musiikki ja sisustuskin on muotoiltu vastaamaan 1900-luvun alun alkuperäistä tyyliä. Silloinkin kaupasta sai ainoastaan ajan hengen mukaisia ylellisiä herkkuja, kuten mandariineja, banaaneja, ananasta ja kaviaaria. Gastronomian lisäksi rakennukseen avattiin kaksi upeaa ravintolaa.

Luksus ei lopu tähän. Leningradin kaupan talo DLT (Dom Leningradskoi Torgovli – Leningrad House of Traid) on juuri palkkaamassa väkeä näinä päivinä avautuvaan kauppakeskukseensa. Kuusi vuotta remontin alla ollut rakennus osoitteessa Bolshaja Konjushennaja – street 21/23 lupaa kuuteen kerrokseensa hienoja kauppoja kuten Versace, Tom Ford, YSL, Marc Jacobs ja muita sekä kosmetiikkaliikkeitä, koruja, lastentavaroita. Ylimpään kerrokseen kätkeytyy eri maiden keittiöiden ravintoloita.

Nevski prospekt 56:ssa toimii jälleen herkkumyymälä.

Talven mittaan suuressa kulttuurikaupungissa on tietysti järjestetty erilaisia ohjelmia. Oli Saksan, Israelin ja Italian elokuvafestivaaleja, Suomenkin oma festivaali pidettiin loppusyksystä. Tällöin näytettiin muun muassa elokuvat Prinsessa, Napapiirin sankarit ja Elokuu.

Mutta näkyy Suomi myös muutenkin.  Paraikaa maamme esittäytyy ”Suomalaisen designin klassikot” – näyttelyllä kuun loppuun asti. Suomidesignista esillä ovat muun muassa Alvar Aallon, Yrjö Kukkapuron ja Risto Halmeen tuoleja sekä Eero Aarnion lamppu Double Bubble ja Pony-tuoli.

Näyttelyt pidetään Galleria Moderariatissa Petrogradskajalla, Bolshoi prospekt 22-24, sekä Galleria Bulthaupissa, Bolshaja Konjushenna street 2.

Hauska uutinen on myös se, että Allegron Venäjän pääteasemalle Pietarin Suomen asemalle on suunnitteilla avata Duty Free-kauppa vuoden 2012 loppuun mennessä!

Mukavaa kevään jatkoa ja kesän odotusta!

Valokuvia Eliseevin kaupasta

Näin kertoo Fedja, 30, muistoistaan lapsuutensa uudesta vuodesta. Hän lapsuutensa asui pienessä kylässä Pietarin lähellä.

Pietarin keskustan aukiolle, Palatsiaukiolle uuden vuoden aattona kerääntyy valtavasti juhlijoita. Koko yöksi on varattu ohjelmaa, musiikkia, puheita, ilotulituksia.

”Kun ruoat oli saatu valmiiksi, pukeuduimme kauniisiin asuihin ja nyt olimme valmiita juhlimaan. Ateriaksi saimme oppujen lopuksi loihdittua varmaankin melko perinteikästä venäläistä juhlaruokaa. Tiedän, että Suomessa jouluruokien resepteillä on pitkä perinne ja jokaisessa kodissa valmistetaan lähestulkoon samat ateriat. Meillä uuden vuoden ateria ei ole niin määrättyä, tosin majoneesipitoista Olive-salaattia ja kuohuviiniä täytyy olla. Näiden lisäksi syödään muun muassa lihaa, perunaa, suolattuja vihanneksia, säilykemuikkuja sekä Oliven jälkeen Venäjän toiseksi kuuluisinta salaattia ”Silliä turkin alla”. Niin, ja aamulla valmistamiamme pelmenejä ainakin meillä myös oli. Jälkiruoaksi kakkua. Ja luonnollisesti kaikkia valmistetaan ja syödään paljon, niin että riittää seuraavillekin päiville ähkyksi asti.

Parasta aattoillassa oli tietysti Pakkasukon ja Lumitytön piipahdus, heiltähän sai lahjoja. Ei kuitenkaan ihan kaikkia. Loput lahjat me lapset yleensä löysimme kuusen alta sen jälkeen, kun meidät ensin oli huijattu  käymään keittiössä. Tyypillistä.

Muutoin koko aattoiltaan kuului ihanaa seurustelua ja runsasta syöntiä, vieraitakin kävi, jotkut jäivät. Viimeistään puolen yön aikaan jälleen keräännyimme keittiön pöydän ääreen katsomaan televisiosta uuden vuoden julistus sekä nostamaan kuohuviinimaljat.”

Fedja jatkaa, että niin heille, kuten varmasti myös kaikkien kylien aukiolle tuotiin kuusi, jossa kyläläiset yöllä tapasivat. ”Niin, kun kotona on juhlittu, tapana on lähteä vielä ulos ravintoloihin tai ehkä vain kävelemään ja katselemaan kaupungin juhlintaa. Onhan sentään uusi vuosi. Lapset saivat jäädä kotiin isovanhempien kanssa.”

Vaikka uusi vuosi onkin suuri perhejuhla Venäjällä, monet nuoret aikuiset juhlivat aattoiltaa ystävien kanssa, kuten myös Fedja nykyään. Äidillä hän ehtii käydää aamupäivästä lounaalla.

Ja tämän aattoillan juhlinnan jälkeen aina alkaa pitkä loma. Vieraillaan ystävillä ja sukulaisilla, riennetään kaupungin tapahtumissa ja rentoudutaan. Ellei sitten lähdetä jonnekin lomamatkalle.

Suurenmoista uuden vuoden juhlintaa!!

Lopuksi vielä linkki viime vuoden tarinaan

Tavallisimmin ravintoloihin tullaan viettämään koko ilta ostamalla ensin illallislippu, johon ohjelma, kunnon ruoka ja juomat kuuluvat. Uuden vuoden iltana joihinkin ravintoloihin saattaakin olla vaikea päästä, mikäli illallista ei jo aikaisemmin ole varattu. Mutta kuulemani mukaan keskiyön jälkeen ei enää pidetä tarkkaa lukua tulijoista ja menijöistä, jolloin sisälle saattaa astella paremmin. Tietysti pienempiin baareihin ja pubeihin kulku on koko ajan vapaata.

Pietarissa Sokos hotel Palace Bridge helpottaa uuden vuoden iltasuunnitelmia ja järjestelyjä, ja on asiakasomistajilleen luvannut hienon ja yllätyksellisen uuden vuoden illan kello 21 lähtien. Illallislipuista voi tiedustella enemmän suomeksi sähköpostiosoitteesta se7@shotels.ru

Lisäksi Repin Lounge, Sokos Hotel Vasilievskyn ravintola kutsuu venäläisen ja eurooppalaisen keittiön illalliselle. Menu kuulostaa ihanalta jo etukäteen, ainakin blinejä  punaisella kaviaarilla ja possushashlikia on luvassa ja paaaljon muuta ihanaa! Niin, tietenkin myös Repinissä iltaa taustoitetaan ohjelmilla kuten perinteisellä venäläisellä folkilla ja rennolla taustamusiikilla. Ilta alkaa kello 20 lähtien.

Näyttelyssä. Mikäli aikaa juhlinnalta riittää, on Pietarissa aina mukava vierailla näyttelyissä ja museoissa. Venäjän taiteen museolla on menossa juhla-aiheinen näyttely ”Lomat Venäjällä”, jossa 250 taideteoksien muodossa kerrotaan esitetään 1700-1900 lukujen juhlinnan tapoja ja perinteitä. Kerrotaan, että mukana on myös neuvostoliiton juhlapäivistä kertovaa taidetta, kuten toukokuun ensimmäisestä päivästä ja Voitonpäivästä.

Venäjän taiteen museo. ”Holidays in Russia” -näyttely. Benois-Wing. Sisäänkäynti Benois-Wingiin Gribojedova-kanaali 2. Metro Gostini Dvor / Nevski prospekt.

Ostoksilla. Niin Pietarissakin on avattu uuden vuoden torit, joissa on valikoima erilaisia pieniä esineitä ja tavaroita. Näistä enemmän on kerrottu edellisessä blogikirjoituksessa.

Lisäksi matkalla kenties ehtii käydä tutustumassa  paikalliseen hyväntekeväisyyspuotiin Spasibo (Kiitos). Erimuotoiset hyväntekeväisyysprojektit, järjestöt ja kaupat ovat hiljalleen yleistyneet viime aikoina Pietarissa, Spasibon ensimmäinen liike avattiin viime vuonna 2010. Täällä myydään käytettyjä tavaroita, joitakin hyvin erityisiäkin, ja itsekin saa tuoda omansa!

Kauppa Spasibo. Gorohovajakatu 50. Metro Sennaja ploschad / Admiralteiskaja. (Muuten, metroasema Admiralteiskaja on vallan uusi, se avataan ensimmämisen kerran nyt, 27.12.2011)

Luistelemassa. Pietarilaisessa tunnelmassa pääsee myös vaikkapa luistelemaan!  Ainakin joulutorilla Ostrovskogo-aukiolla ja Palatsiaukiolle rakennetaan luistelurata, luistimia voi vuokrata  paikan päältä ja jäällä luistelu kustantaa muutaman euron.

Niin ja metro, sehän tavallisesti toimii 24 asti yöllä ja aukeaa taasen 06 aikaan aamulla. Kaupunki on uuden vuoden yöksi mukavasti muuttanut suunnitelmia ja kulkee 02 asti yöllä ja aukeaa jo 04.

Joulutori Ostrovkogo-aukiolla

Viime talven tunnelmaa Ostrovkogo-aukion torilla.

Kaupungin niin sanottu pääjoulutori järjestetään nyt kuudennen kerran. Pienissä kioskeissa myydään suloisia joulukoristeita sekä joitakin perinteisiä tuliaisesineitä. Mukaan saa myös napattua saunavastoja, niin tammesta ja katajasta tehtyjäkin, joita Venäjällä koivun lisäksi mielellään käytetään. Puhutaan, että tarjolla olisi myös eri maiden ruokia, kuten paellaa, borshia, vohveleita sekä tietysti glögiä ja bunshia. Torilla lapsia, ja miksi ei aikuisiakin, viihdytetään ohjelmilla ja täällä voi myös luistella erikseen rakennetulla pienellä luistinradalla. Luistimien vuokra on n. 3,5e tunnilta ja viilettely radalla n. 6e tunnilta. Tori jatkuu aina 14.1. asti klo 12-22, uudenvuoden yönä se sulkeutuu vasta kello 03.

Puisto Nevski prospekt 37-39 välissä. Pietarin joulutori

Uuden vuoden Free’k Bazar

Tällä basaarilla esittäytyvät kaupungin nuoret suunnittelijat jotka ovat niin sanotusti yhtyneet DelaRuk-nimiseksi design-klubiksi (=ns. KättenTyö). Heillä on tarjottavanaan yksittäisten paikallisten suunnittelijoiden muodikkaita asuja, asujen somisteita, sisustusesineitä, koruja, second-hand-tavaroita ja vintagea. Basaari pidetään auki 20.-31.12.

Loft Projekt Etagi  – 1. kerros. Ligovskii prospekt 74. Metro Ligovskii pr. (Ovi Etagiin sijaitsee sisäpihalla. Sisäpihalle mennnään kadulta viereisessä rakennuksessa sijaitsevan pienen ns. eteisen kautta, jossa on lasiovi kadulla.)

Uuden vuoden tori KättenTyö

DelaRuk-projektin järjestämä uudenvuodentori järjestetään lisäksi ostoskeskus Galleriassa. Täältä voi löytää lahjoja designin ja käsitöinä tehtyjen tavaroiden ystäville.

Ostoskeskus Galleria. Ligovskii prospekt 30. Metro Majakovskaja/Vosstania. DelaRuk

Tuliaistori Verikirkon vieressä

Tietystikään ei pidä unohtaa tätä ympäri vuoden auki olevaa pikkuista toria keskustassa. Taidokkaita maalattuja maatuskoita, tauluja Pietarista, värikkäitä huiveja, meripihkakoruja, villaisia huiveja ja fabergen munia. Viimeistään yksityiskohtaiset värikkäät kolmitroikkamaalaukset maatuskojen rinnassa tuovat lämpimän tunnelman. Täällä torilla tinkiä saa ja kannattaa.

Kirkko veren päällä. Metro Nevski prospekt / Gostini Dvor

Gostini Dvor

Perinteinen pietarilainen erikoinen kauppakeskus, joiden pikkukaupoissa myös juhlitaan. Kauppakeskuksen toisessa kerroksessa on auennut oma uuden vuoden tori. Täältä löytää ison määrän kaikkea juhlan rakentamiseksi, kuten erikoisia koristeita, lasten naamiaisasuja, vihreitä ja valkoisia isoja ja pieniä tekokuusia, ja jopa Pakkasukon ja Lumitytön – ainakin intenersivujen mukaan.

Gostini Dvor. Nevski prospekt 35 (tori Sadovajakadun puoleisella käytävällä – 2. kerros). Metro Gostini Dvor / Nevski prospekt

Nevski prospekt saa lisäkirkkautta uuden vuoden koristeilla.

Pietarissa se suurin kuusi tulee Palatsiaukiolle. Kuusen valinta ei ole mikään yksinkertainen sillä sen täytyy täyttää tiukat ehdot. Kuusi tulee olla yli 30 metriä pitkä, tasaisen tiheä, sen oksat eivät saa olla epätasaiset vaan siluetin täytyy muistuttaa terävää pyramidia. Mikä kuusi valitaan? Kaupunkilaiset saivat tänäkin vuonna äänestää parhaan kuusen valokuvien perusteella neljästä vaihtoehdosta. Ja aukiolle se tuotiin marraskuun lopussa, 120 vuotias kuusi.

Tämän uudenvuoden symbolin edustalle väki kokoontuu aattona lauantaina. Luvassa on paljon musiikkiesityksiä. Ohjelma alkaa jo loppuillasta kymmeneltä ja perinteisesti kello 23.55 esitetään lähetys, jossa maan presidentti pitää juhlapuheen huipentuen mahtaviin vuodenvaihteen ilotulituksiin. Tämän jälkeen kaupungin kuvernööri puhuu kaupunkilaisille ja sen vieraille uuden vuoden toivotukset, ja ohjelma jatkuu Palatsiaukiolla aina kello 04 asti. Nevski prospektin alkupää tavallisesti pidetään aattona suljettuna ja ihmisväen joukosta sieltä myös voi löytää tapahtumapisteitä.

Venäläiselle uusi vuosi varmaankin tuo seuraavankaltaisia ajatuksia mieleen, kuten eräs tyttö kirjoitti Internetissä:

Kohta on uusi vuosi! Mandariinit, koko asunnossa vallitseva joulukuusen tuoksu, olive-salaatti, kuohuviini, loputon Coca Colan mainos ja kaikkien rakastama elokuva ”Kohtalon ivaa”.

Elokuvasta Kohtalon ivaa Wikipediassa

Aloitetaan tästä kirjoituksesta pieni uuden vuoden kirjoitussarja, mitä venäläiseen uuteen vuoteen kuuluu ja mitä Pietarissa voi loman aikana tehdä.

Korkeiden kerrostalojen lähiössä yhdessä asunnossa asuvat Vadim ja Vika. He toivottavat vieraat tervetulleeksi hiljattain remontoituun kotiinsa. Rappukäytävän ollessa ei-kenenkään-omaisuutta ei välttämättä uskoisi miten kodikkaita ja kivoja asuntoja sisältäpäin löytyy. Nämä viime vuosina remontoidut asunnot voivat tyydyttää omistajan mitä villeimpiä toiveita, eri tasoisia kattoja, seinään ja kattoihin upotettuja spottilamppuja, tilanjakajina koristeellisia pylväitä.

No jopas, pöytä on katettu ja pariskunta tarjoaa perinteisiä venäläisen keittiön makupaloja eli aluksi borssi-keittoa ja pääruoaksi kaalikääryleitä. Molempiin lisätään tietysti smetanaa. Jälkiruoaksi syödään blinejä. Istuttaessa pöytään Vadim ottakin esille vodkapullon, näiden ruokien kanssa kuulemma sopii tämä juoma ja suolakurkut.

Pietarin lähiössä Udelnajan metroasemalla.

Kyläily venäläisten luona sujuu useimmiten ruokapöydän ääressä, jossa nostetaan useita maljoja ja ehdottomasti niiden kanssa pidetään maljapuhe. Illassa on paljon huumoria ja jopa lauluja ja tansseja. Illanistujaisissa venäläiset näyttävät olevan sielunvoimissaan. Myöhemmin, kun bussit ja metrot ovat jo lakanneet toimimasta ja taksi olisi ainoa keino päästä kotiin moni perhe ilomielin haluaisi vieraiden jäävän yökylään, on ikävä ja vaarallista kulkea öisin ulkona. Kaikille tuntuu aina olevan tilaa. Pedit valmistuvat nopeasti ja nämä vieraat jäävät aamuun asti.

Nyt vanhat tavarat voidaan jakaa ainakin kahteen luokkaan: antiikki sekä sitä uudemmat viimeisen sadan vuoden takaiset. Pietarin kaupungissa on itse asiassa melko useita antikvariaatteja, niitä liikkeitä, joissa esineet ovat koristeellisia ja osa hyvinkin hintavia. Päinvastaisesti näiden uudempien käytettyjen esineiden liikkeet ovat harvassa. Kerrotaan, että näitä esineitä ei vielä oikein osata arvostaa, sillä Neuvostoliiton aikana varmaankin jokaisella oli samanlaisia tavaroita ja vaatteita. Siksi aivan uusi tai vielä vanhempi tavara on paljon mielenkiintoisempaa. Ja siksi kirpputoreilla, hinnat eivät ole päätähuimaavia. Vintage ja retrovillitys ei ole vielä oikein kotiutunut Pietariin.

Samovaareja myynnissä Pietarin kirpputorilla.

Ostin kerran kirpputorilta mielestäni upean näköisen kuluneen pöytälampun vuodelta 1963, 1,5 eurolla. Käydessäni vaihtamassa siihen sähköjohdon ”Kaikkea kotiin”-liikkeessä, myyjätär ihmetteli innostustani lampusta ja huvittuneena kyseli mistä sen olen oikein saanut. Hän puhui, että heillä ei näitä tavaroita arvosteta – ainakaan vielä. Mutta, ehkä jonakin päivänä tästäkin lampusta tulee vielä antikvariaattia.

Näitä esineitä voi löytää muutamilta toreilta ja kaupoista. Kuuluisin on Pietarin ulkoilmatori Udelnajan metroasemalla. Myynnissä on vaikkapa samovaareja, metallisia lasinaluspidikkeitä, teekannuja, armeijan vaatteita, kristallia, vaatteita, kenkiä sekä vaikkapa suihkuja, valonkatkaisimia, työkaluja ja leluja.

Pitkään on puhuttu, että tämä tori ehkä suljetaan, mutta sielä se vielä on pystyssä lukuisten myyjien ylläpitämänä. Toisaalta myyjät kertovat joka tapauksessa löytävän uuden paikan, jos täällä kaupankäynti täällä loppuu.

Myös keskustasta löytyy muutama kiva kauppa vaikka näitä saisi olla useampiakin.

Ulkoilmatori Udelnaja

Metroasema Udelnaja: Metrolta kävellessä tulee ylittää junarata ja kääntyä oikealle. Ensiksi huomaa kaikenlaisen ns. uuden ja edullisen tavaran torin, mutta kulkiessa tämän läpi syvemmälle alkaa käytettyjen tavaroiden maailma. Auki viikonloppuaamupäivisin.

Keskustan liikkeitä

Lavka drevnostej ( = Antiikkimyymälä)

Rubinshtein-katu 4. Sisäpihalla.

Metroasema Majakovskaja, Vladimirskaja/Dostojevskaja.

Kirpputori Majakovskajalla

Majakovskaja 17

Metroasema Chernychevskaja, Vosstania/Majakovskaja

Auringonnousua Nevan yllä

Jopas, kello seitsemen lauantaiaamuna pieni taitettava pyörä on kannettu asunnosta, kerrostalon rappusia pitkin kadulle (pyöriä on parempi säilyttää kotona asunnossa, sillä pyörävarastot ovat kovin harvinaisiia). Nyt se lähtee tämän syksyn, tai oikeastaan koko vuoden ensimmäiselle reissulle – aamuiseen Pietariin (näin paljon Pietarissa tulee siis pyöräiltyä). Ystävä omalla pikkupyörällänsä onkin jo vastassa ovella. Ja matkaan.

Ei Pietarissa pääse pakoon ihmisistä ja autoista tähänkään aikaan aamulla, vaikka heitä onkin päiväaikaa vähemmän. Vastaan tulee ihmisiä. He ovat niitä, jotka ovat jo menossa töihin, näyttävät vielä aamu-unisilta, mutta levänneiltä. Toiset ovat jo töissä lakaisemassa kaupungin katuja. Eräät taasen ovat tulossa yökerhoista, ehkäpä menossa kotiin tai jatkaa vielä juhlimista. Kaiketi yökerhoilla ei ole virallisia sulkeutumisaikoja, sillä monet ilmoittavat olevansa auki viimeiseen asiakkaaseen asti. Mars-kentän ikitulen ympärille on kokoontunut nuorisoa jonkinlaiseen nuotiopiiriin. Lauluakin heidän suunnaltansa kuuluu.

Kirkko veren päällä

Nevan rantakadulla polkee muutamia muitakin pyöräilijöitä. He tosin näyttävät kuntoilevan ihan tosissaan, sen verran lujaa kilpapyörällään ja urheiluasussaan vetävät. Tämä vähäliikenteinen aika on siis sopiva urheilijoillekin. Ja tietenkin rantakadun aamuhiljaisuus vetää puoleensa myös kalastajia.

Aamuinen Pietari on omanlaisensa. Kapungin ollessa rauhallisempi esille tulee uusia ja erilaisia piirteitä, joita aikaisemmin ei ole huomannutkaan.

Kesäistä chillailua Pietarissa.

Viime aikoina Suomessa on alettu puhua kotoilusta. Siitä, että askarrellaan, kokkaillaan ja nautitaan arjessa olemisesta nimenomaan kotona, vastaliikkeenä ulkona puuhailulle ja kiireiselle elämälle. No, entä miten kotoillaan Venäjällä Pietarissa?

Pietarilainen Anna yllättyy kuullessaan tästä suomalaisesta ilmiöstä. Hän kun luuli, että suomalaiset nimenomaan viettävät paljon aikaa kotona, sillä iltaisin heitä tuskin näkee kaupungissa. Hän jatkaa, että kotoilu myös Pietarissa merkitsee ruoan valmistamista, television katselua, kirjojen lukemista ja pelien pelaamista. Kuulostaa hyvin tutulta, eikä tunnu eroavan suomalaisista tavoista.

Mutta, kun pietarilainen tuntuu kuitenkin rakastavan ulkona käymistä ja kenties ei niinkään kaipaa kotona harrastamista. Ystäviä tulee nähdä viikottain ja heidän kanssaan käydään vaikkapa teattereissa, museoissa, näyttelyissä, kahviloissa ja ravintoloissa. Lapset tulevat usein mukaan ja Pietarin kulttuurikohteissa usein heitä näkeekin. Onpahan pietarilaisille muodostunutkin erinomainen oman kaupungin kulttuuri- ja historiatuntemus.

Ja näiden lisäksi kuljeskellaan. Se, että jos suomalainen ulkoilu tarkoittaa helposti urheilullista lenkkiä niin Pietarissa kävellään katuja pitkin hiljakseen, jutellaan, istutaan penkeillä, puistoissa, valokuvataan ja jatketaan kuljeskelua. No, mutta onhan se hankalaakin näillä ruuhkaisilla kaduilla pistää juoksuksi ja senpä vuoksi kuntosaleilla käydään ulkona urheilua mielummin. Viikonloppuisin kerätään porukka kasaan ja mennään vaikkapa lähikaupunkien isoihin puistoihin muutamiksi tunneiksi.

Annan mielestä tämä kaikki kuljeskelu tuntui oudolta muutettuaan pienestä kylästä Pietariin, sillä eivät he kylässä sitä harrastaneet. Mutta tällä tavalla tämä iso kaupunki tuli nopeasti tutuksi. Keskustaan saatettiin tulla metrolla kauempaakin ja kävellä takaisin. Eikä päällä ole urheiluasu vaan tavalliset kaupunkivaatteet, ja voisin kuvitella vielä korkokengät.

Ja täällä päässä tänä lauantaipäivänä aion lähteä Lomonosovin kaupunkiin, se on pieni kaupunki, jossa on iso puisto. Venäläiset ystävät kutsuivat sinne kuljeskelemaan.

Tässä keskustan liepeillä sijaitsevassa kolmion muotoisessa pikkusaaressa punaisten jylhien, mutta romanttisten tiilirakennusten keskellä tuovat esille nykyaikaista Pietaria taideinstallaatiot, terveellisen ruoan maatilatori ja modernit raksakontit. Viheraukiolla voi vaikkapa pelata pelejä, niitä voi vuokrata yhdestä raksakontista. Tämä heinäkuussa avattu kulttuurikeskus tuntuu edustavan kansainvälistä, tyylikästä ja nykyaikaista ilmapiiriä.

Alun alkujaan nähtiin, että veden ympäröimässä pikkusaaressa on oivallista säilyttää tulenarkoja aineita. Näinpä sitä pidettiin laivanrakennukseen tarvittavien puiden säilytyspaikkana. Merivoimat omistivatkin paikan pitkään ja vasta muutama vuosi sitten se siirtyi kaupungille.

Nyt Uusi Hollanti halutaan muuttaa dynaamiseksi ja monipuoliseksi kaupungin kortteliksi. Se mitä nyt avattiin yleisölle on vasta alkua, kehitys on vielä kesken ja lähivuosien aikana alue on suunniteltu muodostuvan liike-elämän ja kulttuurin keskukseksi. Kansainvälisistä osanottajista Uuden Hollannin tulevaisuuden suunnittelutyön voitti yhdysvaltalainen WORKac ja sen mukaan saarelle olisi tulossa muun muassa kesäteatteri, konserttitila, hotelli, toimistoja. Siellä nähtäisiin myös taidetta, muotia, designia, elokuvia sekä  järjestettäisiin koulutuksia ja nautittaisiin hienosta ruoasta.

Uusi Hollanti sijaitsee Iisakin kirkosta länteen päin kolmion muotoisella pikkusaarella.

Lisätietoja paikasta voi lukea näiltä sivuilta. Niillä myös ilmoitetaan saarella tapahtuvista ohjelmista.

Netti

Twitter

Facebook

WORKac:n suunnittelu alueesta