Älä pelkää Pietaria

Arkisto elokuu, 2010

Vasilin saari on osa Pietaria… tai oma erillinen alueensa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Siellä asuvat ihmiset puhuvat meidän saaresta, minun saaresta, pitävät aluetta ainoana mahdollisena paikkana asua Pietarissa. Siellä on kaikkea mitä arkielämässä tarvitsee. Tunnelma on omansa, mutta Pietarin voi kuitenkin myös aistia täällä voimakkaasti. Vierailija usein tutustuu saaren itäosan majakkapylväiden koristamaan aukioon ja harvemmin ehtii kyläillä pidemmällä, kaduilla ja linjoilla.

 

Tytöt Vasilinsaaren etelänpuoleisella rantakadulla - vastarannalla Pietarin keskustan rakennuksia.

Viime viikolla vietimme vapaa-aikaamme tällä Pietarin saarella. Ikään kuin tapoihin jo kuuluisi pohtia paikan ominaispiirteitä, sillä jälleen joku mainitsi pitävänsä alueesta kovin ja haluavansa asua siellä. Vaikka arkkitehtuuriltaan paikka saattaa muistuttaa muita kaupungin keskustan alueita, ei se jostain syystä tee siitä niiden kaltaista. Kadut ovat vehreiden puiden reunustamia, talvella taasen lumisateen jälkeen niiden oksat muuttuvat valkoisiksi, kävelykadulla paikalliset istuvat penkeillä, terasseilla ja käyvät ostoksilla pienissä liikkeissä. Kaduilla on rauhallista ja alue on raikas veden sitä ympäröidessä joka puolelta ja joka puolelta tulevan raikastavan tuulen vuoksi. Rantakaduilla autoja kulkee vilkkaasti, mutta sisällä niitä on vähän. Ihan kuin saarella olisi oma elämänsä.

 Kaupungin perustaja Pietari Suuri alkoi rakennuttaa tätä aluetta kolmisen sataa vuotta sitten. Hän suunnitteli tekevänsä saaresta kaupungin keskuksen ja ensimmäinen rakennus olikin Pietarin ensimmäisen kuvernöörin Alexandr Menshikovin palatsi etelän puoleisella rantakadulla. Varsin tyypillistä saarelle ovat sen linjat eli kadut. Omaperäisellä tavalla aina kaksi linjaa muodostaa yhden kadun eli 27 linjasta tulee 13 katua. Alun perin Pietari Suuri suunnitteli rakentavansa nämä kanaaleiksi, aivan kuten Venetsiassa!

Kävelykadulla tapaa useimmiten ainoastaan paikallista väkeä.

Tänä päivänä Vasilin saari on haluttua asuinaluetta, siellä on lukuisia pari-kolmesataa vuotiaita rakennuksia, viime vuosikymmeninä rakennettuja ja uusia rakennetaan edelleen. Alueella ikänsä eläneet tuttavani kertovat asumisen saarella olevan ihanaa, he ovat keskellä Pietaria, mutta toisaalta eivät ole, täällä heillä on rauhallista, viihtyisää ja kesäisin siltojen nouseminen eristää alueen niin, että hetkeen sinne ei pääse kukaan. He aistivat saaren erityisen ilmapiirin. Linjoilla ja rantakaduilla yksinkertaisesti on vain ihana kävellä.

Pysytään Vasilinsaarella vielä ensi kerralla, katsotaan mitä siellä voisi tehdäkään…

Hohloma-kuvioidut puuastiat toimivat keittiössä koristeina kuin myös kauniina käyttöesineinä. Nämä vanhat puulusikat ilmentävät perinteitä venäläisen kesämökin keittiössä.

Maatuskat, meripihkakorut ja hohloma-kuvioidut puuastiat ovat tyypillisiä venäläisiä tuliaisesineitä. Matkamuistomyymälöissä ja kioskeissa myyjät kehuvat esineiden kauniita kuvioita ja käsinmaalattuja yksityiskohtia, minkä vuoksi hinnatkin ovat enemmän kuin kohdillaan. Muita vastaavanlaisia perinteisiä esineitä ovat muun muassa kukkakuosiset huivit ja karvahatut kuin myös alun perin varakkaille ihmisille suunnitellut Faberge-tyyliset munat ja Lomonosovin keisarillisen tehtaan posliiniastiat.

Venäläisellä kolmekymmentävuotiaalla Lidialla on keittiössään koristeena muutamia puisia hohloma-astioita, leikkuulauta on kuitenkin melkein päivittäisessä käytössä. Maatuskaa hän ei omista vaikka lelu voisi olla hauskakin sisustuselementti, ja mieluiten perinteisellä melko yksinkertaisella maalauksella. On verrattain uusi ilmiö se, että tätä sata vuotta vanhaa elämän jatkuvuuden ja hedelmällisyyden symbolia maalataan myös erittäin pikkutarkoilla maisemakuvioilla ja hevostroikilla kuin myös eri maiden presidenttien muotokuvilla ja lasten piirroshahmoilla. Myös tämän päivän meripihkakorut ovat aikaisempia koristeellisempia. Muutamia vuosikymmeniä sitten oli tavallista, että nainen omistaa näitä koruja, jotka lapset ja lapsenlapset myöhemmin saavat. Päinvastaisesti, tänä päivänä mielummin hankitaan uusia hoholoma-astioita vanhempien ollessa jo kuluneita. Alkujaan nämä puuastiat ovat tulleet Nizhny Novgorodin alueella sijaitsevasta Hohloma-asuinalueelta, jonne käsityöläiset kerääntyivät tekemään ja myymään esineitä.

Pietarin Kirkko veren päällä vieressä sijaitsee ihastuttava tuliaistori, jossa myös hinnat tyypillisesti vaihtelevat asiakkaan tinkimistavoista riippuen.

Olohuonettaan Lidia ei välitä koristella näillä perinteisillä venäläisillä esineillä. Ainoa on seinälle asetettu Lomonosovin tehtaan sinireunainen, mutta muuten valkoinen posliinilautanen. Jo 1700-luvun puolivälissä Pietarin alueelle perustettiin posliinitehdas, joka valmisti hienoja käsinmaalattuja astiasarjoja yksinomaan Venäjän keisariperheelle ja hoville. Myöhemmin tästä tavasta luovuttiin ja myös muut maan asukkaat saivat mahdollisuuden kerätä asioita.

Monet tämän päivän nuoret ovat kiinnostuneita sisustamaan asuntonsa oman nykyaikaisen tyylinsä mukaisesti, joka jo melkoisesti poikkeaa vanhasta venäläisestä. Toisaalta, osa nuorista on eritoten kiinnostunut myös perinteistä ja mukavasti yhdistelee vanhoja esineitä nykyaikaiseen sisustukseen. Lidia uskoo, että vanhat esineet tulevat myöhemmin jälleen suurempaan ihmisten suosioon, kuten venäläinen sananlaskukin sanoo ”Uusi on hyvin unohdettu vanha”.

Pietarin matkamuistomyymälöitä

Pietarissa matkamuistomyymälöitä on jo sen verran, että matkalaiselta tuskin jää sellainen huomaamatta. Pääkadun Nevski prospektin varrella näitä on useita mukaan lukien Pyhän Katariinan kirkon edessä toimiva taulutori (Nevsky prospekt 32). Vanhan ja kunnostetun Gostiny Dvorin keltaisen kauppakeskuksen pienet erikoisliikkeet tarjoavat myös valinnanvaraa ostotunnelmankin ollessa jo jotakuinkin hienostunut. Pietari-Paavalin linnoituksella on muutama tuliaiskoju sekä kauppa. Oman tunnelmansa tuo myös Kirkko veren päällä vierustalla sijaitseva oma yksittäinen tuliaistori, jossa valikoima on laaja ja upea. Jo mainituista poikkeava liike on Gostini Dvorin vierustalla sijaitsevassa vihreässä isossa rakennuksessa, Art Centerissä, jossa valikoima koostuu tyypillisistä Neuvostoliiton aikaisista esineistä (Nevski prospektin, Perinnaya ja Dumskaya katujen välissä).